Viime viikonloppuna kisasimme jälleen Cloudyn kanssa agilityn merkeissä, mutta tällä kertaa vuorossa olivat kotikisat täällä Jyväskylässä. Kisojen ylituomarina toimi Ritva Herrala, mutta radat olivat tuomariharjoittelija Marko Mäkelän käsialaa. Ensimmäiseltä radalta saimmekin nollan, mutta yliaikaa kertyi lähes neljä sekunttia. Tämä jäi kuitenkin radan ainoaksi nollaksi, joten sijoituimme ensimmäisiksi. Toinen rata oli suoraviivaisempi ja onnistuimme saamaan sieltäkin nollan, mutta yliaikaa kertyi 1,5 sekunnin verran. Tältä radalta irtosi 2.sija. Kolmas rata useine takaakiertoineen olikin meille haastavempi, joten saimme 5 virhepistettä sekä yliaikaa reilun kahdeksan sekunnin verran. Tällä radalla Cloudyn sijoitus oli neljäs. Cloudyn agilitytulokset ovat jälleen ajan tasalla ja sieltä löytyvät tuloksemme tarkemmin.

Tiistaina puolestaan osallistuimme pitkästä aikaa Dayan kanssa tokokokeeseen ja kisasimme ensimmäistä kertaa avoimessa luokassa. Daya työskenteli hienosti, mutta nollasimme merkin kierron, kun Daya lähti kiertämään merkin sijasta kehän nurkassa ollutta tötteröä. Yhdestä nollasta huolimatta pisteemme kuitenkin riittivät ykköstulokseen, sillä Daya sai 259,5 pistettä, jolla siis irtosi AVO1. Lisäksi sijoituimme toiseksi. Tarkemmat pisteet voi katsoa Dayan tokotuloksista. Kokeen tuomarina toimi Heli Herranen.

Tänään suuntasimme Vinkan kanssa Saarijärvelle kaikkien rotujen näyttelyyn. Vinka saapui meille jo torstaina ja neiti viettääkin meillä hoidossa seuraavat pari viikkoa. Tsekinpaimenkoirat tuomaroi Saija Juutilainen ja Vinka oli tänään tuomarin mielestä vielä kovin keskeneräinen ja sai EH:n. Ainoana junioriluokan narttuna Vinka myös sijoittui luokassaan ensimmäiseksi. Muilta osin Vinkan arvostelu oli hieno, eikä keskeneräisyydestäkään voi olla pahoillaan, kun neiti ei ole ehtinyt täyttää vielä vuottakaan.

Kuvassa Cloudy lauantain palkintosaaliin kanssa. Näiden kisojen jälkeen Cloudy jääkin vähän pidemmälle tauolle agilitykisoista.

Viime viikolla teimme pienen kisareissun Pohjoiseen, jossa Cloudylla oli muutama agilitystartti juostavana. Ensimmäisenä vuorossa oli torstaina pidetyt iltakisat Rovaniemellä, jossa Cloudy osallistui kolmelle radalle.

Ensimmäiseltä radalta keräsimme 10 virhepistettä sekä yliaikaa, mutta toiselta- sekä kolmannelta radalta onnistuimme tekemään nollaradat. Emme kuitenkaan yltäneet aivan ihanneaikoihin, sillä yliaikaa kertyi toiselta radalta reilut kaksi sekunttia ja kolmannelta vain 0.37 sekunttia, joten pienestä jäi kiinni. Toisella radalla Cloudyn tulos kuitenkin riiti luokkavoittoon radan ainoana nollana. Kisat tuomaroi Eija Berglund.

Lauantaina puolestaan suunnistimme vieläkin Pohjoisempaan, Sodankylään, jossa Cloudylla oli kaksi rataa juostavana. Ensimmäiseltä radalta saimme 5 virhepistettä ja keräsimme jälleen hieman yliaikaa, mutta sijoituimme toisiksi. Toisella radalla Cloudyn motivaatio ei enää riittänyt ja keräsimme 10 virhepistettä sekä yliaikaa puolestaan vähän reilummin. Näidenkin kisojen tuomarina toimi Eija Berglund.

Lisäksi Vinka ehti lauantaina pyörähtää Ylivieskan KV-näyttelyssä Tapio Eerolan arvosteltavana. Vinka sai erinomaisen ja ainoana tsekkiläisenä sijoittui luokkansa ensimmäiseksi, mutta tällä kertaa neiti ei saanut SA:ta, vaikka arvostelu olikin hieno. Kiitos jälleen Jaanalle, että veit Vinkan näytille!

Y-pentueesta Ninni kävi kesäkuun puolella luustokuvissa ja niiden tavanomaisten lonkkien ja kyynärien lisäksi Ninniltä kuvattiin myös selkä. Tulokset olivat varsin ilahduttavat. Lonkat A/A, kyynärät 0/0 sekä selkä LTV1, VA0 ja SP0. Suomessa on tällä hetkellä kahdeksan selkäkuvattua eurasieria ja näistä yksi on Cloudy ja kaksi sen pentuja. Suuri kiitos Niinalle Ninnin kuvauttamisesta ja onnittelut lähes priimaluustoisesta tytöstä!

Cloudy sen sijan kävi uudelleen silmätarkastettavana edellisen lausunnon mennessä vanhaksi. Aiempien vuosien tapaan Cloudylta löytyi muutama ylimääräinen, pehmeä ripsi, joten tuloksena jälleen lievä distichiasis.

Mainittakoon vielä, että ennen Lapin reissua kävimme sekä Dayan että Vinkan kanssa ensimmäistä kertaa lampailla, kun seurakaverini Jenni, joka kouluttaa paimenkoiria, kutsui meidät luokseen kokeilemaan. Suureksi iloksemme tsekkiläisillä näytti olevan vietit tallessa, sillä molemmat osoittivat heti mielenkiintoa lampaita kohtaan ja lähtivät paimentamaan niitä. Jennin mukaan tytöt eivät kuulemma paimentaneet yhtään sen huonommin, kuin ensikertalaiset bordercollietkaan, joten eiköhän me pyritä käymään lampaiden luona jatkossakin. Kuvassa Daya ja suomenlampaita.